
Taljajousen ja perinteisen jousen erot vaikuttavat enemmän kuin moni aloittelija ajattelee, kun hän harkitsee ensimmäistä jousta jousiammuntaan tai jousimetsästykseen. Tässä artikkelissa käydään läpi, miten taljajousi ja perinteinen jousi eroavat toisistaan ammunnassa, harjoittelussa, hinnassa ja käyttötarkoituksessa. Kun erot ovat selvillä, jousen voi valita oman tavoitteen mukaan eikä pelkän ulkonäön tai myyjän suosituksen perusteella.
Mikä erottaa taljajousen perinteisestä jousesta?
Perinteisellä jousella tarkoitetaan tässä pitkäjousta, vastakaarijousta ilman tähtäinvarusteita ja niin sanottua barebow-jousta. Niissä energia varastoituu pelkästään jousen lapoihin. Mitä pidemmälle jänne vedetään, sitä raskaammalta veto tuntuu, ja täysi vetovoima on sormilla koko tähtäämisen ajan.
Taljajousessa (compound) lapojen päissä on epäkeskopyörät eli talja. Veto on raskaimmillaan vedon puolivälissä, ja täydessä vedossa paino putoaa niin sanotun let-offin ansiosta. Nykyaikaisissa taljajousissa let-off on tyypillisesti 65-90 %. Esimerkiksi 27 kg:n (60 lb) taljajousessa ampuja pitää täydessä vedossa vain noin 6-9 kg.
Tämä yksi ero selittää suuren osan kaikesta muusta. Taljajousella voi tähdätä rauhassa 10-20 sekuntia. Perinteisellä jousella sama aika tärisyttää jo kokeneenkin ampujan käsiä.
Tarkkuus, nopeus ja kantama käytännössä
Taljajousen nuoli lentää selvästi nopeammin. Nykyaikaisten taljajousten IBO-nopeudet ovat 300-350 fps (noin 90-105 m/s). Perinteinen pitkäjousi tai metsästysvastakaari jää yleensä 170-210 fps:n tasolle. Nopeampi nuoli lentää loivemmalla lentoradalla, joten etäisyyden arviointivirhe ei pudota osumaa yhtä paljon.
Taljajouseen kuuluvat lähes aina pin- tai kiikaritähtäin, peep-tähtäin jänteessä ja laukaisulaite eli release. Ampuja ei irrota jännettä sormillaan, vaan mekaaninen laukaisin tekee sen tasaisesti joka kerta. Tämä poistaa suurimman yksittäisen virhelähteen.
Perinteisellä jousella ammutaan usein vaistonvaraisesti eli ilman tähtäintä. Kokenut ampuja osuu 20 metristä riistan tappoalueelle luotettavasti, mutta siihen menee yleensä 2-3 vuotta säännöllistä harjoittelua. Kilpailuissa erot näkyvät etäisyyksissä. World Archeryn säännöissä olympiajousella ammutaan 70 metrin matkalta ja taljajousella 50 metristä selvästi pienempään keskustaan.
Yleinen myytti: taljajousi tekee ampujasta tarkan
Taljajousi helpottaa alkuun pääsyä, mutta se ei korjaa huonoa tekniikkaa. Väärä vetopituus, puristava jousikäden ote tai liipaisimen nykäisy releasella hajottavat ryhmän aivan kuten perinteisellä jousellakin. Moni aloittelija ostaa taljajousen, säätää sen liian raskaaksi ja ihmettelee, miksi osumat leviävät 30 metrissä puolen metrin alueelle.
Toinen väärinkäsitys koskee perinteistä jousta. Se ei ole vain historiallinen harrastus. Barebow-luokka on yksi kasvavimmista lajeista seuroissa, ja 3D-ammunnassa pitkäjousella kilpaillaan omassa luokassaan myös Suomessa.
Hinnat ja varustetaso
Hintaerot ovat suuret, ja ne kannattaa tietää ennen asekauppaan menoa:
Perinteinen aloitusjousi: esimerkiksi Samick Sage -tyyppinen irtolapainen vastakaari maksaa noin 150-250 €. Nuolet, käsisuoja ja sormisuojus lisäävät hintaa 80-150 €.
Aloittelijan taljajousi: säädettävät mallit, kuten Bear Archeryn tai PSE:n aloitussarjat, maksavat 400-800 € varustettuina.
Harrastajan taljajousi: Hoyt, Mathews tai Bowtech maksavat ilman varusteita 1 000-1 800 €.
Kilpataljajousi tai olympiavastakaari: kokonaisuus tähtäimineen, stabilaattoreineen ja nuolineen maksaa helposti 2 000-3 500 €.
Taljajousi vaatii myös enemmän huoltoa. Jänne ja kaapelit vaihdetaan yleensä 2-3 vuoden välein, ja työhön tarvitaan jousiprässi. Tavallisesti se tehdään jousiammuntaan erikoistuneessa liikkeessä, ja työ maksaa 60-150 € materiaalien mukaan. Perinteisen jousen jänteen voi vaihtaa itse virityskahvalla muutamassa minuutissa. Valmiita taljajousimalleja voi verrata taljajousien tuotealueella.
Jousimetsästys ja lainsäädäntö
Jousi ei ole aselaissa tarkoitettu ampuma-ase, joten sen hankkimiseen ei tarvita poliisilaitoksen hankkimislupaa eikä hallussapitolupaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että jousella saa metsästää vapaasti. Jousimetsästäjältä vaaditaan samat asiat kuin muiltakin metsästäjiltä: suoritettu metsästäjäntutkinto, maksettu riistanhoitomaksu ja metsästysoikeus alueelle.
Metsästysasetus määrää jouselle ja nuolelle vähimmäisvaatimukset. Esimerkiksi peuroja ja metsäkaurista metsästettäessä on rajat vetovoimalle, nuolen painolle ja leikkaavan kärjen halkaisijalle. Hirven metsästys jousella ei ole Suomessa sallittua. Säännöt ja koevaatimukset ovat muuttuneet viime vuosina, joten ajantasainen tieto kannattaa tarkistaa Suomen riistakeskuksesta ennen kauden alkua. Varsijousella on omat, tiukemmat rajoituksensa.
Kummalla jousityypillä tahansa metsästetään, eettinen ampumamatka on lyhyt. Ammattilainen pitää taljajousella rajana yleensä 30-40 metriä ja perinteisellä jousella 15-20 metriä, vaikka radalla osuisi kauempaakin.
Yleisimmät virheet jousen valinnassa
Ensimmäinen virhe on liian suuri vetovoima. Aloittelija valitsee 50-60 lb:n jousen, koska metsästysraja on mielessä. Tekniikka ei kuitenkaan kehity, kun jokainen veto on taistelua. Perinteisellä jousella 25-30 lb on järkevä aloitus aikuiselle, ja irtolapaisessa mallissa lavat voi vaihdata raskaampiin myöhemmin.
Toinen virhe on väärä vetopituus taljajousessa. Jos jousi on säädetty liian pitkälle vetopituudelle, jänne lyö käsivarteen ja asento romahtaa. Hyvä jousikauppa mittaa vetopituuden ennen myyntiä ja säätää moduulit sen mukaan.
Kolmas virhe on nuolten valinta hinnan perusteella. Väärä spine eli nuolen jäykkyys saa nuolen lentämään sivuttain, eikä mikään tähtäinsäätö korjaa sitä. Nuolet valitaan jousen vetovoiman ja ampujan vetopituuden mukaan valmistajan taulukosta. Lisää aloittelijan perusvarusteista löytyy artikkelista jousiammunnan välineet aloittajalle.
Kummalla aloittaa?
Käyttötarkoitus ratkaisee. Jos tavoitteena on peuranmetsästys 2-3 vuoden sisällä ja harjoitteluaikaa on rajallisesti, taljajousi vie tavoitteeseen nopeammin. Jos lajissa kiinnostaa itse ampuminen, rytmi ja tekniikka, perinteinen jousi antaa enemmän ja maksaa alussa vähemmän.
Moni seura Tampereella, Helsingissä ja Oulussa tarjoaa alkeiskursseja, joilla pääsee kokeilemaan molempia. Kurssi maksaa yleensä 50-120 €, ja seuran lainajousilla voi ampua useita kertoja ennen omaa hankintaa. Tämä on varmin tapa välttää väärä ostos. Kilpailemaan aikovalle sopivat tarvikkeet esitellään artikkelissa kilpajousiammunnan tarvikkeista.
Puukot, kalastusvälineet ja yleiset eräretkeilyvarusteet kuuluvat omiin tuotekategorioihinsa, vaikka ne liittyvät usein samaan maastoharrastukseen.
UKK
Tarvitaanko taljajouselle aselupa Suomessa?
Ei tarvita. Jousi ja taljajousi eivät ole aselain tarkoittamia ampuma-aseita. Metsästykseen tarvitaan silti metsästäjäntutkinto ja maksettu riistanhoitomaksu, ja jousen on täytettävä metsästysasetuksen vaatimukset.
Onko taljajousi helpompi oppia kuin perinteinen jousi?
Tasainen tarkkuus syntyy taljajousella yleensä nopeammin, koska let-off, tähtäin ja laukaisulaite poistavat monia virhelähteitä. Hyvä tekniikka on silti välttämätön, eikä väärin säädetty taljajousi ole helppo.
Kuinka paljon jousiammunnan aloittaminen maksaa?
Perinteisellä vastakaarijousella pääsee alkuun noin 250-400 eurolla varusteineen. Varustettu aloittelijan taljajousi maksaa tavallisesti 500-900 €.
Yhteenveto
Taljajousi on nopea, tarkka ja tekninen väline, jonka let-off helpottaa tähtäämistä ja metsästyskäyttöä. Perinteinen jousi on yksinkertaisempi, edullisempi ja vaatii enemmän harjoittelua, mutta palkitsee tekniikasta kiinnostuneen ampujan. Ennen ostoa kannattaa ampua molempia seuran kurssilla, mittauttaa vetopituus ja valita vetovoima, jolla jaksaa ampua 60 nuolta peräkkäin.