Uusi vai käytetty ase on kysymys, jota lähes jokainen metsästäjä ja ampumaharrastaja miettii ennen hankkimisluvan hakemista. Valinta vaikuttaa hintaan, takuuseen ja siihen, millaisessa kunnossa ase on, mutta lupaprosessi pysyy molemmissa samana. Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä käytetystä aseesta kannattaa tarkistaa, miten takuu ja virhevastuu eroavat uuden ja käytetyn välillä ja miten kauppa tehdään aselain mukaan.
Uusi vai käytetty ase – mitä valinnassa oikeasti punnitaan
Uuden aseen suurin etu on ennustettavuus. Tiedät, ettei piipusta ole ammuttu tuhansia laukauksia, lukko ei ole kulunut ja valmistajan takuu on voimassa. Esimerkiksi Tikka T3x Hunter maksaa uutena tyypillisesti 1 300-1 700 € kaliiperista ja varustelusta riippuen, ja Tikka lupaa uusille kivääreilleen tietyn kasaustarkkuuden.
Käytetyn aseen etu on hinta. Hyväkuntoinen edellisen sukupolven Tikka T3 Hunter vaihtaa omistajaa usein 800-1 100 eurolla, ja Beretta 686 Silver Pigeon -päällekkäishaulikon voi löytää käytettynä 1 400-1 900 eurolla, kun uusi maksaa selvästi enemmän. Säästö on todellinen. Silti riski on ostajalla, jos ase on huonosti huollettu.
Kokenut harrastaja katsoo ensin käyttötarkoitusta. Hirvenmetsästykseen tarkoitettu .308 Win- tai .30-06 Springfield -kivääri on hyvin hoidettuna käytännössä ikuinen, joten käytetty on usein järkevä valinta. Kilpakäyttöön hankittava pienoiskivääri tai urheilupistooli, jonka toleranssit ovat tiukat, kannattaa sen sijaan ostaa uutena tai ainakin tarkistuttaa huolellisesti.
Myytti: paljon ammuttu piippu on aina loppuun kulunut
Yleinen käsitys on, että käytetyn aseen piippu on automaattisesti heikompi. Tämä pitää paikkansa vain osittain. Piipun kuluminen riippuu kaliiperista, ruutimäärästä ja huollosta paljon enemmän kuin aseen iästä.
.22 LR -pienoiskiväärin piippu kestää tyypillisesti kymmeniä tuhansia laukauksia ilman merkittävää tarkkuuden heikkenemistä. Tavallinen hirvikaliiperi kestää myös useita tuhansia laukauksia, ja tavallinen hirvimies ampuu vuodessa ehkä 50-150 laukausta. Nopeat magnum-kaliiperit ja kevyet, kuumaksi ammutut piiput ovat poikkeus: niissä kurkun eroosio voi alkaa jo muutaman tuhannen laukauksen jälkeen.
Ruoste on piipulle usein pahempi kuin ampuminen. 30 vuotta vanha, hyvin öljytty hirvikivääri voi olla parempi ostos kuin viisi vuotta vanha ase, joka on säilytetty kosteassa autotallissa.
Käytetyn aseen kunnon tarkistus käytännössä
Ammattilainen aloittaa tarkistuksen varmistamalla, että ase on lataamaton, ja katsoo sitten piippuun valoa vasten. Rihlojen pitää näkyä terävinä aina suuhun asti. Tummat laikut, kuopat tai epätasainen pinta kertovat ruosteesta tai laiminlyödystä puhdistuksesta.
Seuraavat kohdat kannattaa käydä läpi ennen kauppaa:
Piippu ja kurkku: rihlojen terävyys, ruostepisteet ja suun mahdolliset kolhut.
Lukko ja sluukku: sulava toiminta, ei ylimääräistä välystä, lukon pään kunto.
Perä: halkeamat erityisesti rekyylitapin ja kahvan kohdalla.
Kosketin: tasainen laukeaminen, ei omatekoisia säätöjä.
Taittuvat haulikot ja kombiaseet: sulkeutuuko ase tiiviisti, onko saranassa välystä.
Lukon välyksen (headspace) mittaus ja kosketinmekanismin tarkistus vaativat työkaluja, joita harrastajalla ei yleensä ole. Asesepän tarkastus maksaa tyypillisesti 40-100 €, ja se kannattaa varsinkin yli 1 000 euron ostoksissa. Asesepän palveluista ja pätevyydestä kerrotaan lisää artikkelissa aseseppä Suomessa.
Takuu ja virhevastuu – uusi, liikkeestä ostettu käytetty ja yksityiskauppa
Uudella aseella on valmistajan takuu, jonka pituus ja ehdot vaihtelevat merkeittäin. Osa valmistajista edellyttää takuun rekisteröintiä verkossa, joten ehdot kannattaa lukea heti oston jälkeen eikä vasta vian ilmetessä.
Takuu ja virhevastuu ovat eri asioita. Kun kuluttaja ostaa aseen asekaupasta, kuluttajansuojalain virhevastuu koskee myös käytettyä tavaraa. Käytetyn aseen pitää vastata sitä, mitä kaupassa on kerrottu ja mitä ikä ja hinta huomioon ottaen voi kohtuudella odottaa. Moni asekauppa antaa lisäksi omaa takuuta tarkastamilleen käytetyille aseille, usein 3-12 kuukautta.
Yksityiskaupassa suojaa on vähemmän. Kauppa tehdään usein ”sellaisenaan”-ehdolla, eikä kuluttajansuojalaki koske kahden yksityishenkilön välistä kauppaa. Silloin myyjä vastaa käytännössä vain siitä, ettei hän salaa tiedossaan olevia vikoja. Kirjallinen kauppakirja, jossa on aseen merkki, malli, kaliiperi, valmistusnumero ja kerrotut viat, on tällöin ainoa todiste siitä, mitä sovittiin.
Lupakäytäntö on sama uudelle ja käytetylle aseelle
Tämä yllättää osan aloittelijoista: käytetyn aseen ostaminen yksityiseltä ei tee kaupasta kevyempää lupamielessä. Ostaja tarvitsee aina poliisilaitoksen myöntämän hankkimisluvan, joka haetaan ennen kauppaa. Metsästyskäyttöön haettaessa perusteena on yleensä metsästäjäntutkinto ja maksettu riistanhoitomaksu, ammuntaharrastukseen taas harrastuksen aktiivisuuden osoittaminen seurassa. Käsiaseluvan edellytykset ovat tiukemmat. Hakuprosessi on kuvattu tarkemmin artikkelissa aseluvan hakeminen Suomessa.
Hankkimisluvan myöntämisen jälkeen ase ostetaan, ja se on esitettävä poliisille tarkastettavaksi määräajassa, jotta hallussapitolupa voidaan kirjata. Ajantasainen määräaika ja menettely kannattaa tarkistaa omalta poliisilaitokselta, koska käytäntöjä on uudistettu viime vuosina.
Asekaupasta ostettaessa liike hoitaa luovutukseen liittyvät ilmoitukset ja tarkistaa ostajan luvan. Yksityiskaupassa vastuu on osapuolilla itsellään: myyjän on varmistettava ostajan voimassa oleva hankkimislupa ennen aseen luovuttamista, ja luovutuksesta on ilmoitettava. Paperityön vaiheista kerrotaan artikkelissa aseen siirto omistajalta toiselle. Yksittäistapauksissa, kuten perikunnan aseiden luovutuksessa, oikea toimintatapa kannattaa kysyä suoraan poliisilta.
Yleisimmät virheet käytettyä asetta ostettaessa
Ensimmäinen virhe on ostaa ase ennen kuin oma hankkimislupa on myönnetty. Myyjä ei saa luovuttaa asetta ilman lupaa, eikä ”varaus kädenpuristuksella” sido ketään. Lupakäsittely kestää alueesta ja ruuhkasta riippuen viikoista useisiin kuukausiin, ja hyvä tarjous ehtii mennä sinä aikana.
Toinen virhe on unohtaa kokonaiskustannus. Käytetty kivääri 900 eurolla kuulostaa edulliselta, mutta jos siihen pitää vaihtaa perä, kiikaritähtäimen jalustat ja tehdä asesepän tarkastus, hinta voi nousta lähelle uuden aseen tasoa.
Kolmas virhe on luottaa pelkkiin kuviin. Verkossa myytävää asetta ei voi arvioida kunnolla valokuvista, ja piipun sisäpinta näkyy niissä harvoin. Käytetty ase kannattaa aina käydä katsomassa paikan päällä ja mieluiten koeampua radalla.
Rajatapaus ovat keräily- ja antiikkiaseet, joiden arvonmääritys ja lupakäytäntö poikkeavat käyttöaseista. Puukot, kalastusvälineet ja muut eräretkeilytarvikkeet kuuluvat omiin kategorioihinsa, eikä niihin sovelleta aselain lupamenettelyä.
UKK
Tarvitaanko käytetyn aseen ostamiseen yksityiseltä hankkimislupa?
Tarvitaan. Ostajalla on oltava poliisilaitoksen myöntämä hankkimislupa, ja hallussapitolupa kirjataan, kun ase esitetään poliisille tarkastettavaksi. Lupavaatimus on sama riippumatta siitä, ostetaanko ase asekaupasta vai yksityiseltä.
Onko käytetyllä aseella takuu?
Asekaupasta ostetulla käytetyllä aseella on kuluttajansuojalain mukainen virhevastuu, ja monet liikkeet antavat lisäksi oman määräaikaisen takuun. Yksityiskaupassa takuuta ei yleensä ole, joten kirjallinen kauppakirja ja huolellinen tarkastus ovat tärkeitä.
Kannattaako käytetty ase tarkistuttaa asesepällä?
Kyllä, varsinkin kalliimmissa aseissa ja silloin, kun aseen huoltohistoria ei ole tiedossa. Tarkastus maksaa tyypillisesti 40-100 €, ja se paljastaa lukon välyksen, kosketinvian ja piipun kulumisen, joita ei näe silmämääräisesti.
Lopuksi: valitse käyttötarkoituksen ja riskinsietokyvyn mukaan
Uusi ase sopii ostajalle, joka haluaa takuun, tunnetun historian ja vähän yllätyksiä. Käytetty ase on hyvä valinta, kun budjetti on rajallinen, käyttötarkoitus on tavallinen metsästys ja ostaja jaksaa tarkistaa kunnon huolellisesti tai viedä aseen asesepälle. Lupaprosessi on molemmissa sama, joten hae hankkimislupa ajoissa ja sovi kaupasta vasta, kun lupa on kädessä.