Lyijyttömät haulit ja luodit – rajoitukset ja vaihtoehdot

Lyijyttömät haulit ja luodit – rajoitukset ja vaihtoehdot

Lyijyttömät haulit ja luodit ovat siirtyneet sorsastajien erikoisuudesta osaksi lähes jokaisen suomalaisen metsästäjän kalustoa. Tässä artikkelissa käydään läpi, missä lyijyä ei enää saa käyttää, mitä vaihtoehtoja haulikkoon ja kivääriin on tarjolla ja miten vaihto tehdään niin, ettei syksyn ensimmäinen jahti mene arvailuksi. Kun rajoitukset ja materiaalien erot ovat selvillä, patruunat voi valita käyttötarkoituksen mukaan, eikä asekaupan hyllyltä tarvitse ostaa mitä sattuu.

Lyijyhaulien rajoitukset kosteikoilla

EU:n REACH-asetukseen perustuva lyijyhaulirajoitus on ollut voimassa 15.2.2023 alkaen. Lyijyhauleilla ei saa ampua kosteikolla eikä 100 metrin etäisyydellä siitä. Lyijyhauleja ei myöskään saa kantaa mukana kosteikolla metsästyksen tai ammunnan yhteydessä.

Suomessa rajoituksen tekee hankalaksi kosteikon määritelmä. Siihen kuuluvat järvien, jokien ja merenrantojen lisäksi suot ja turvemaat sekä tilapäiset vesialueet, kuten tulvaniityt. Kosteikkoja on siis paljon muuallakin kuin sorsarannoilla. Esimerkiksi metsäkanalintujahdissa Pohjois-Suomen rämeillä tai jänisjahdissa ojitetun suon laidalla ampuja voi olla kosteikon suoja-alueella huomaamattaan.

Moni ampuja ratkaisee asian käytännössä niin, että haulikkoon ladataan maastossa pelkästään lyijyttömiä patruunoita. Rajanvetoa ei tarvitse tehdä kesken jahdin, eikä taskuun jää vahingossa lyijypatruunoita. Tulkintakysymyksissä kannattaa kysyä Suomen riistakeskukselta tai Tukesilta, joka valvoo kemikaalirajoituksia.

Luotien lyijyrajoitus ja tuleva sääntely

Kiväärin luodeille ei ole tällä hetkellä samanlaista yleistä lyijykieltoa kuin kosteikkojen hauleille. EU:ssa on kuitenkin valmisteltu laajempaa rajoitusta, joka koskisi lyijyä metsästysammuksissa yleisesti. Valmistelussa on esitetty siirtymäaikoja, jotka vaihtelevat ammustyypin ja kaliiberin mukaan. Lopullinen sisältö ja aikataulu kannattaa tarkistaa viranomaislähteistä, sillä ne ovat muuttuneet käsittelyn aikana.

Myös maanomistaja tai metsästysseura voi vaatia lyijyttömien luotien käyttöä vuokra- tai lupa-alueillaan. Hirviporukassa asiasta kannattaa sopia ennen kautta eikä vasta passissa.

Riistanlihan näkökulma on konkreettinen. Lyijyluoti voi pirstoutua ja levittää lyijysirpaleita haavakanavan ympärille kymmenien senttien matkalle. Lihan leikkuussa sirpaleita ei näe, joten moni hirvimies on siirtynyt kuparisiin luoteihin jo ilman lakisääteistä pakkoa.

Lyijyttömät haulit – teräs, vismutti ja volframi

Haulikkoon on tarjolla kolme päävaihtoehtoa. Ne eroavat toisistaan tiheyden, hinnan ja asesopivuuden osalta.

Teräshauli on yleisin ja edullisin. 12/70-metsästyspatruunoiden 25 kappaleen rasia maksaa tyypillisesti noin 12-20 €, esimerkiksi Gameboren, Winchesterin tai Sellier & Bellotin tuotteina. Teräs on lyijyä kevyempää, joten haulikoko valitaan yleensä 1-2 numeroa suuremmaksi. Sorsalle lyijyllä käytetty nro 5 vastaa teräksenä suunnilleen kokoa 3. Tehokas ampumaetäisyys jää lyhyemmäksi, käytännössä noin 30-35 metriin.

Vismuttihauli on pehmeämpää ja sopii myös vanhoihin haulikoihin, joissa on ohuet piiput ja kiinteä tiukka supistus. Hinta on 25 patruunalta tyypillisesti noin 40-70 €. Vanhan sivulukkoisen tai ohutpiippuisen perintöhaulikon omistajalle vismutti on usein ainoa järkevä vaihtoehto.

Volframipohjaiset haulit, kuten TSS, ovat jopa lyijyä tiheämpiä. Niillä saadaan pitkä kantama pienellä haulikoolla, mutta yksittäinen patruuna voi maksaa useita euroja. Niitä käytetään lähinnä kalkkunan- ja hanhenmetsästyksen erikoistarpeisiin.

Haulikoon, supistuksiin ja käyttötilanteisiin syvennytään tarkemmin artikkelissa hauliasepatruunat ja niiden käyttötilanteet.

Myytti: teräshauli rikkoo jokaisen vanhan haulikon

Väite kuulee usein asekaupan tiskillä, mutta se on liioiteltu. CIP-säännöstössä erotetaan vakioteräshaulipatruunat ja korkeatehoiset teräshaulipatruunat. Vakiotehoisia teräspatruunoita voi yleensä ampua normaalisti koeammutulla haulikolla, kun supistus on enintään puolitiukka.

Korkeatehoiset teräspatruunat edellyttävät aseelta teräskoeammuntaa, jonka merkkinä piipussa on liljasymboli. Ongelmia syntyy tyypillisesti tiukasta kiinteästä supistuksesta, ohuista damaskipiipuista tai huonokuntoisista vanhoista aseista. Silloin aseseppä tarkistaa piipun kunnon ennen ensimmäistäkään laukausta. Pelkkä aseen ikä ei siis ratkaise asiaa.

Lyijyttömät luodit kiväärissä

Lyijyttömät kivääriluodit ovat yleensä monoliittisia kupari- tai messinkiluoteja. Tunnettuja esimerkkejä ovat kotimaiset Lapua Naturalis ja Sako Blade sekä Barnes TTSX, Norma Ecostrike ja Hornady CX. Hirvikaliiberin, kuten .308 Winin tai .30-06 Springfieldin, 20 patruunan rasia maksaa tyypillisesti noin 50-85 €.

Kupari on lyijyä kevyempää, joten samanpainoinen luoti on pidempi. Siksi kuparisena valitaan usein kevyempi luoti. Jos .308 Winissä on ammuttu 180 grainin lyijyluotia, kuparisena vastaava on usein 150-165 grainia. Pidempi luoti vaatii riittävän nopean piipun kierteen, joten kierrenousu kannattaa tarkistaa valmistajan taulukosta ennen ostoa.

Toinen yleinen myytti on, että kupariluoti tappaa huonommin. Oikein valittu monoliittiluoti avautuu hallitusti ja säilyttää lähes koko massansa, joten läpiammunta ja verijälki ovat usein hyviä. Luoti tarvitsee kuitenkin tietyn vähimmäisnopeuden avautuakseen, ja se on kerrottu valmistajan tiedoissa. Lyhytpiippuisessa aseessa pitkillä matkoilla tämä raja voi tulla vastaan. Kaliibereiden käyttöalueista kerrotaan lisää artikkelissa metsästyspatruunat ja kaliiperit.

Yleisimmät virheet lyijyttömään siirryttäessä

Kokenut ampuja aloittaa vaihdon radalta eikä metsästä. Seuraavat virheet toistuvat vuodesta toiseen:

– Kiväärin patruunaa vaihdetaan ilman uutta kohdistusta. Osumapiste voi siirtyä 100 metrillä useita senttejä.
– Teräshauleilla ammutaan lyijyhaulien etäisyyksiltä. Tuloksena on haavakkoja, kun sorsaan ammutaan yli 40 metrin päästä.
– Kuparikertymää ei puhdisteta. Monoliittiluodit voivat jättää piippuun kuparia, joka heikentää tarkkuutta, jos sitä ei poisteta kuparin liuottimella.
– Haulikon supistus jää tarkistamatta. Tiukka supistus voi olla teräshauleille väärä valinta.

Kohdistuksen vaiheet on käyty läpi artikkelissa aseen kohdistaminen ampumaradalla. Uudella patruunalla kannattaa ampua vähintään kolme viiden laukauksen ryhmää ennen kauden alkua.

Lupa-asiat ja hankinta

Patruunoita saa ostaa vain sellaiseen aseeseen, jonka hallussapitoon on poliisin myöntämä lupa. Asekauppa tarkistaa luvan ostotilanteessa. Lyijyttömyys ei muuta tätä käytäntöä. Patruunat säilytetään lain edellyttämällä tavalla erillään muista tavaroista, ja aseet säilytetään asekaapissa.

Lyijyä on myös kalastuksen painoissa ja jigipäissä, mutta kalastusvälineet kuuluvat omaan kategoriaansa. Samoin puukot ja yleiset eräretkeilytarvikkeet ovat oma tuoteryhmänsä. Tässä artikkelissa käsitellään vain ampuma-aseiden ammuksia.

UKK

Saako lyijyhaulipatruunoita kantaa mukana metsälintujahdissa suolla?
Kosteikkorajoitus kieltää lyijyhaulien kantamisen kosteikolla ja sen 100 metrin suoja-alueella ammunnan tai metsästyksen yhteydessä, ja kosteikoiksi luetaan myös suot. Tulkintaa vaativissa tilanteissa kannattaa kääntyä Suomen riistakeskuksen tai Tukesin puoleen.

Voiko vanhalla haulikolla ampua teräshauleja?
Vakiotehoisia teräspatruunoita voi yleensä ampua hyväkuntoisella, normaalisti koeammutulla haulikolla, kun supistus on enintään puolitiukka. Ohutpiippuisille ja hyvin vanhoille aseille vismutti on turvallisempi valinta, ja kunnon tarkistaa tarvittaessa aseseppä.

Pitääkö kivääri kohdistaa uudelleen kupariluotiin vaihdettaessa?
Pitää. Eri luoti lentää eri tavalla, joten kohdistus tehdään aina uudelleen ennen metsästystä.

Ensimmäiset askeleet lyijyttömään

Haulikkoon toimiva ratkaisu on useimmiten vakioteräs. Patruunat ostetaan haulikkoon ja supistukseen sopivina, haulikoko valitaan pari numeroa suuremmaksi ja ampumamatka pidetään lyhyempänä. Kiväärissä kannattaa testata 2-3 kupariluotia jo kesällä, valita aseen kanssa tarkimmin ryhmittävä luoti ja kohdistaa ase sille hyvissä ajoin ennen hirvikautta.

Sääntely tiukkenee todennäköisesti lähivuosina. Siksi siirtymä kannattaa tehdä omassa tahdissa nyt eikä viime hetkellä. Lupa-asioissa neuvoo poliisilaitos ja metsästyksen rajoituksissa Suomen riistakeskus.

Anna pisteet

(ei vielä ääniä)

Arvostele, kommentoi tai kerro kokemuksista