Käytettyjen aseiden välitys asekaupassa on usein helpoin tapa myydä tarpeettomaksi jäänyt kivääri, haulikko tai pistooli turvallisesti ja lain mukaan. Tämä artikkeli on kirjoitettu metsästäjälle, ampumaharrastajalle tai kuolinpesän edustajalle, joka harkitsee aseen jättämistä liikkeeseen myyntiin. Käymme läpi välityssopimuksen tavalliset ehdot, provisiot, lupakäytännön ja yleisimmät virheet. Kun nämä ovat tiedossa, kauppaan ei tarvitse lähteä arvaillen.
Miten käytettyjen aseiden välitys toimii
Välitysmyynnissä aseen omistaja tuo aseen asealan elinkeinonharjoittajalle, joka myy sen omistajan lukuun. Liikkeellä on Poliisihallituksen myöntämä elinkeinolupa. Ase kirjataan liikkeen asekirjanpitoon, ja se säilytetään lain vaatimalla tavalla liikkeen tiloissa.
Ase on yleensä myyjän omaisuutta, kunnes kauppa syntyy. Kun ostaja löytyy, liike tarkistaa tämän hankkimisluvan, luovuttaa aseen ja tekee luovutuksesta ilmoituksen viranomaisille. Myyjä saa tilityksen, josta on vähennetty liikkeen provisio.
Yksityiskaupassa myyjän pitää itse varmistaa ostajan lupa, hoitaa luovutusilmoitus ja kohdata tuntematon ihminen. Moni valitsee välityksen juuri siksi, ettei halua hoitaa tätä kaikkea itse. Paperiprosessia on käsitelty tarkemmin artikkelissa aseen siirto omistajalta toiselle.
Välityssopimuksen tavalliset ehdot
Asiallinen liike tekee kirjallisen välityssopimuksen. Suullinen ”jätä se tähän, katsotaan mitä saadaan” on huono lähtökohta kummallekin osapuolelle. Kokenut myyjä lukee ensin nämä kohdat:
Provisio. Tyypillisesti 10-20 % myyntihinnasta. Halvoista aseista peritään usein kiinteä vähimmäispalkkio, esimerkiksi 30-60 €, koska paperityö on sama 300 euron haulikossa ja 3 000 euron kiväärissä.
Myyntiaika. Yleensä 2-6 kuukautta. Jos ase ei liiku, sopimuksessa pitää lukea, lasketaanko hintaa, palautetaanko ase vai alkaako säilytysmaksu juosta.
Pyyntihinta ja hinnanalennukset. Sopikaa alin hyväksyttävä hinta etukäteen. Saako liike tinkiä ostajan kanssa ilman soittoa?
Tilitys. Rahat maksetaan tavallisesti 7-30 päivän kuluessa kaupasta. Tarkista, odottaako liike esimerkiksi palautusajan päättymistä.
Vastuu ja vakuutus. Kuka vastaa, jos ase vaurioituu esittelyssä tai liikkeeseen murtaudutaan? Kaikkien liikkeiden vakuutukset eivät kata asiakkaiden omaisuutta.
Lisäksi kannattaa kysyä, perivätkö he tarkastusmaksun. Jotkin liikkeet teettävät asesepän kuntotarkastuksen ennen myyntiä, ja se maksaa tyypillisesti 30-80 €. Sen hinta on yleensä pienempi kuin hyöty, koska tarkastettu ase myy nopeammin ja paremmalla hinnalla.
Lupakäytäntö myyjän ja ostajan kannalta
Aselaki ei jousta välitysmyynnissä. Ostajalla pitää olla poliisilaitoksen myöntämä hankkimislupa juuri kyseiselle asetyypille, tai voimassa oleva hallussapitolupa, joka oikeuttaa hankintaan. Liike ei luovuta asetta ilman sitä, eikä kunnollinen liike myöskään ”varaa” asetta ilman, että ostaja on edes hakenut lupaa.
Myyjän näkökulmasta tärkeintä on, että aseen luovutus liikkeelle dokumentoidaan. Säilytä kuittaus, jossa näkyvät aseen merkki, malli, kaliiberi ja sarjanumero. Jos lupakysymyksissä on epäselvyyttä, esimerkiksi useita aseita samalla luvalla tai vanha lupa ennen nykyistä rekisteriä, kysy omalta poliisilaitokselta. Liike ei anna oikeudellista neuvontaa, eikä sen kuulukaan.
Erityistapaus on kuolinpesä. Jos vainajalta jää aseita, perikunnan pitää ilmoittaa niistä poliisille ja huolehtia säilytyksestä. Välitysmyynti on usein järkevä ratkaisu, mutta ensimmäinen puhelu soitetaan poliisille, ei asekauppaan. Jos pesästä löytyy luvaton ase, sitä ei viedä liikkeeseen myyntiin, vaan asia hoidetaan poliisin kanssa.
Mitä ase on oikeasti arvoinen
Hinnoittelu on välityksen suurin kiistakysymys. Omistaja muistaa, mitä ase maksoi uutena. Ostaja vertaa sitä uuteen.
Kotimaiset kiväärit pitävät arvonsa hyvin. Siisti käytetty Tikka T3x Hunter .308 Win liikkuu usein 800-1 200 euron hintaan, ja Sako 85 ylittää helposti 1 500 €, varsinkin suositussa kaliiberissa kuten .30-06 Springfield tai 6,5 Creedmoor. Vanhat 12/70-haulikot ilman vaihtosupistimia ovat sen sijaan vaikeampia: 1980-luvun päällekkäispiippuinen saattaa jäädä 200-400 euroon, vaikka se olisi mekaanisesti kunnossa.
Kausi vaikuttaa. Hirvikiväärit käyvät kaupaksi parhaiten elo-syyskuussa ennen hirvenmetsästyksen alkua, kun taas tammikuussa sama ase voi seistä telineessä viikkoja. Kokenut myyjä tuo hirvikiväärin liikkeeseen kesäkuussa, ei lokakuussa.
Kiikaritähtäin kannattaa miettiä erikseen. Jos asessa on 600 euron kiikari, se saatetaan saada paremmin kaupaksi omana tuotteenaan, koska kaikki ostajat eivät halua juuri sitä optiikkaa.
Yleinen myytti: liike takaa käytetyn aseen kunnon
Moni ostaja olettaa, että asekaupasta ostettu käytetty ase on liikkeen takaama. Välitysmyynnissä näin ei automaattisesti ole. Liike toimii välittäjänä, ja ase myydään usein ”sellaisena kuin se on”, ellei kuntoa ole erikseen tarkastettu ja kirjattu.
Kuluttajansuoja riippuu siitä, myykö liike aseen omissa nimissään vai yksityishenkilön lukuun. Ostajan kannattaa kysyä tämä suoraan. Myyjän kannattaa puolestaan kertoa tunnetut viat rehellisesti, koska salattu vika voi kääntyä myyjän vastuuksi. Kuntoon liittyviä kysymyksiä käsitellään laajemmin artikkelissa uusi vai käytetty ase.
Yleisimmät virheet välitysmyynnissä
Ensimmäinen virhe on viedä ase liikkeeseen likaisena. Kivääri, josta ei ole puhdistettu piippua kahden metsästyskauden jälkeen, näyttää ostajan silmissä huolimattomasti käytetyltä. Peruspuhdistus ja öljyäminen vievät tunnin ja voivat nostaa hintaa satasilla.
Toinen virhe on unohtaa varusteet kotiin. Alkuperäiset lippaat, kohdistuspöytäkirja, vaihtosupistimet, perälevyt ja ohjekirja kuuluvat aseen mukaan. Tikan ylimääräinen lipas maksaa uutena kymmeniä euroja, ja ostaja huomaa sen puuttumisen.
Kolmas virhe on sopia kaikesta suullisesti. Kun neljän kuukauden päästä kukaan ei muista, oliko alin hinta 900 vai 1 000 euroa, riita on valmis. Paperi ratkaisee.
Rajatapauksena muuntoaseet ja itse muokatut aseet. Jos piippua on lyhennetty, perää vaihdettu tai laukaisukoneistoa säädetty, liike voi kieltäytyä välityksestä tai vaatia asesepän tarkastuksen. Tämä on vastuullista toimintaa, ei hankaluutta. Asesepän palvelut kattavat myös tällaiset kuntoarviot.
Mitä välitykseen ei yleensä oteta
Useimmat liikkeet keskittyvät luvanvaraisiin aseisiin, ilma-aseisiin ja niiden tarvikkeisiin. Puukot, kalastusvälineet ja yleiset eräretkeilytarvikkeet kuuluvat omiin erikoiskategorioihinsa, eikä niitä tyypillisesti oteta asevälitykseen. Antiikki- ja keräilyaseisiin on joissain liikkeissä oma osaajansa, toisissa niitä ei käsitellä lainkaan. Asekaapit ja käytetyt kiikarit otetaan joskus myyntiin, mutta ehdot vaihtelevat.
UKK
Paljonko käytetyn aseen välitys asekaupassa maksaa?
Provisio on tavallisesti 10-20 % myyntihinnasta, usein vähintään 30-60 €. Lisäksi voidaan periä tarkastus- tai säilytysmaksuja, joten tarkista kokonaishinta sopimuksesta.
Tarvitseeko ostaja oman luvan, jos ase ostetaan välityksestä?
Kyllä. Ostajalla pitää olla poliisilaitoksen myöntämä hankkimislupa tai lupa, joka oikeuttaa kyseisen aseen hankintaan. Liike tarkistaa luvan ennen luovutusta.
Voiko kuolinpesä jättää aseita välitykseen?
Voi, mutta ensin aseista ilmoitetaan poliisille ja säilytyksestä huolehditaan lain mukaan. Epäselvissä lupatilanteissa ohjeet kannattaa kysyä suoraan poliisilaitokselta.
Yhteenveto ja viimeinen vinkki
Käytettyjen aseiden välitys asekaupassa on turvallinen ja laillinen tapa myydä ase, kun ehdot on sovittu kirjallisesti. Selvitä provisio, myyntiaika, alin hinta, tilitysaika ja vakuutusvastuu ennen kuin jätät aseen tiskille. Tuo ase puhtaana ja kaikkine varusteineen.
Pyydä tarjous kahdesta tai kolmesta liikkeestä. Provisiot vaihtelevat, mutta vielä enemmän vaihtelee se, kuinka hyvin liike tavoittaa oikeat ostajat. Hirvikivääri myy paremmin liikkeessä, jonka asiakkaina on metsästysseurojen jäseniä, kuin urheiluammuntaan keskittyneessä kaupassa.